Puh. 050 523 89 51 tai 050 408 33 07, fax. (09) 27 11 517, e-mail: kurki-suonio@kolumbus.fi

Kaasutinexpertti > Vedetön jäähdytysneste | Kirjaudu sisään

Vedetön jäähdytysneste

Vihdoin Suomessa – vedetön Evans-jäähdytysneste

Jo yli 20 vuoden ajan USA:ssa markkinoilla ollut vedetön Evans-jäähdytysneste tulee nyt Suomeenkin yleiseen myyntiin. Tämä tuote korvaa perinteiset pakkasnesteen ja veden sekoitukset moottorien jäähdytysjärjestelmissä.

Vedetöntä jäähdytysnestettä – miksi ihmeessä?

Vesi on halpaa ja sitä on helposti saatavilla. Nestemäisenä pysyvän veden kyky johtaa lämpöä on kohtuullisen hyvä. Kun veteen sekoitetaan etyleeniglykolia, saadaan seoksen pakkasenkestävyydeksi lähes -50 °C. Ja jos jäähdytysjärjestelmä saadaan pidetyksi suljettuna, niin vedessä olevan hapen korroosiovaikutus saadaan pidetyksi kurissa sopivien lisäaineiden avulla.

Mihin siis tarvitaan vedetöntä jäähdytysnestettä?

Vesi kiehuu jo sadassa asteessa. Polttomoottorin kestävyyden ja toimintavarmuuden kannalta sen jäähdytys- ja voitelujärjestelmän lämpötila joudutaan pitämään sangen lähellä veden kiehumispistettä. Taloudellisuuden kannalta korkeampi lämpötila olisi eduksi. Kiehumispisteen nostamiseksi nykyaikaisten moottorien jäähdytysjärjestelmissä on painekansi, jolla nostetaan jäähdytysnesteen painetta ja siten hieman sen kiehumispistettä. Normaaleissa olosuhteissa järjestelmä toimii moitteettomasti, kuten miljoonat autoilijat ovat todenneet.

Nykyaikaiset voiteluöljyt kestäisivät huomattavasti korkeampia toimintalämpötiloja kuin nykyisin käytettävä jäähdytysneste.

Ei vettä – ei ylikuumentumista eikä painetta

Synteettisistä myrkyttömistä nesteistä valmistetun vedettömän Evans-jäähdytysnesteen avulla päästään eroon tavanomaisista veden heikkouksista. Evans-neste kiehuu vasta 180 °C lämpötilassa, joten moottorin normaalin käyttölämpötilan ja jäähdytysnesteen kiehumispisteen välillä on 80 asteen turvamarginaali. Näin jäähdytysjärjestelmään ei synny turhaa painetta.

Kovassa kuormituksessa vettä sisältävä jäähdytysneste voi kiehua paikoittain niin voimakkaasti sylinterinkannessa, että jäähdytysnesteessä oleva vesi tislaantuu vesihöyryksi, joka johtaa lämpöä erittäin huonosti. Seurauksena on palotilan lämpötilan nousu, josta aiheutuu epäsäännöllistä palamista, nakutusta, jopa moottorin vaurioituminen. Tai jos nakutusanturin avulla ohjataan sytytystä myöhäisemmälle nakutuksen estämiseksi, moottorin suorituskyky heikkenee ja polttonesteenkulutus lisääntyy.

Ei korroosiota eikä pistesyöpymistä

Evans-nesteen vedettömyys vähentää korroosion riskiä jo sinänsä. Vaara dieselmoottorien sylinteriputkien pistesyöpymisestä, joka voi aiheuttaa todella kalliita korjauksia suurdieselien käyttäjille, vähenee merkittävästi, koska jäähdytysnesteen lämpötila moottorin vesitiloissa pysyy vedettömän Evans-nesteen avulla paremmin hallittuna.

Evans-jäähdytysneste sopii kaikille

Tätä vedetöntä jäähdytysnestettä valmistetaan useina eri versiona, joiden lisäainekoostumus vaihtelee käyttökohteen mukaan:
– Vintage Cool 180 on tarkoitettu erityisesti antiikkisille harrasteajoneuvoille, joiden jäähdytysjärjestelmissä käytetään paljon messinkiä ja huokoista valurautaa.
– Classic Cool 180 sopii parhaiten aikakauden 1930–1990 autoihin, joiden moottoreissa on edelleen paljon valurautaa mutta myös alumiinia.
– Power Cool 180 sopii parhaiten nykyaikaisille kevytmetallimoottoreille ja suorituskykyisille autoille, joiden moottorit ovat pääosin alumiinia.

Raskasta kalustoa varten valmistetaan Evans Heavy Duty -jäähdytysnestettä, jossa ruosteenestoinhibiittorien määrä on valittu vastaamaan näiden moottorien käyttöaikaa ja olosuhteita. Lisäksi vesijäähdytteisiä Rotax-lentokoneenmoottoreita varten on oma nesteversio.

Testien tulokset kertovat

Todelliset testit ja käyttö äärimmäisen vaativissa olosuhteissa ovat osoittaneet Evans-jäähdytysnesteen tehokkuuden. Kamaz-kuorma-autojen kolmoisvoitto Paris–Dakar-aavikkorallissa, maailmanennätysajo Afrikan ympäri pienellä Fiat Pandalla, 10 000 km kymmenessä ja puolessa päivässä, sekä esimerkiksi Hondan World Motocross Teamin päätös ottaa Evans-jäähdytysneste käyttöön kilpakalustossaan ovat osoituksia asiantuntijoiden luottamuksesta tähän tuotteeseen.

Melkein uskomattomalta kuulostaa amerikkalaisen liikennöitsijän Joe Umsteadin kertomus siitä kuinka hän vuonna 1990 vaihtoi uuteen Detroit Diesel -moottorilla varustettuun Freightlineriin vedettömän Evans-jäähdytysnesteen eikä ole sen koommin miljoonan mailin aikana joutunut lisäämään tai vaihtamaan tuota nestettä.

Hintansa arvoista

Evans-jäähdytysneste on maksaa 5 litran astiassa 69 euroa. Lisäksi vettä sisältävän vanhan nesteen poistamiseksi mahdollisimman tarkkaan tarvitaan erityistä valmistelunestettä, jonka hinta on 5 litran astiassa 43 euroa.

Hankintahintansa Evans-jäähdytysneste maksaa takaisin ennen pitkää. Koska Evans-nesteessä ei ole vettä, sitä ei tarvitse vaihtaa koskaan, vaan se on tarkoitettu kestämään moottorin iän.

Evans-jäähdytysnesteen maahantuoja Suomessa:
Suomen Kaasutinexpertti Oy, Sammatintie 2, 00550 Helsinki
p. 050 523 89 51, s-posti: kurki-suonio@kolumbus.fi, www.kaasutinexpertti.fi
www.evanscoolants.fi

Miten Evans-jäähdytysneste toimii

Vedetön jäähdytysneste ylittää veden rajalliset ominaisuudet.

Vesi on erinomainen jäähdytysneste niin kauan kuin se pysyy nestemäisenä. Mutta kun vesi muuttuu höyryksi, sillä ei ole käytännöllisesti katsoen lainkaan lämmönsiirtokykyä. Siksi kerromme tässä artikkelissa, mitä hyötyä saadaan nesteestä, jonka kiehumispiste on merkittävästi korkeampi kuin vedellä.





Kuva 1.
Cooling Jacket = Jäähdytysnestekanavat
Piston = Mäntä
Layer of steam preventing heat transfer = Höyrykerros joka estää lämmönsiirron
Efficient Nucleat Boiling = Tehokasta kuplakiehuntaa


Kuumat pisteet

Moottorin jäähdytysjärjestelmän kuumimmat pinnat ovat palotilan vieressä sylinterinkan-nessa ja sylinterien yläosassa. Näissä kuumissa pisteissä vesi saattaa höyrystyä, mikä estää tehokkaan jäähdytyksen. Seurauksena on suorituskyvyn heikentyminen ja mahdol-linen moottorivaurio (katso jäljempää: Veden fysikaaliset rajoitukset). Kun jäähdytysteho täten heikentyy, moottori alkaa ylikuumentua ja kuumien pisteiden sekä höyryn määrä lisääntyy.

Vedetön Evans-jäähdytysneste ei kiehu näissä moottorin kuumissa pisteissä. Siksi jäähdytysteho säilyy, vaikka moottoria kuormitetaan voimakkaasti.



Vähemmän painetta

Kun vesi muuttuu höyryksi, jäähdytysjärjestelmään syntyy painetta, joka kuormittaa vesiletkuja ja järjestelmän muita komponentteja.

Evans-jäähdytysnesteen merkittävästi korkeampi kiehumispiste merkitsee sitä, että jäähdytysjärjestelmän paine pysyy 75 % pienempänä kuin vettä käytettäessä. Siksi jäähdytysjärjestelmän kuormitus on paljon pienempi.

Vähemmän korroosiota

Vesi sisältää happea, joka saa aikaan korroosiota ja sallii elektrolyyttisen aktiviteetin, joka edelleen vahingoittaa moottorin metalleja (katso jäljempää: Veden kemialliset rajoitukset).

Koska vedetön Evans-jäähdytysneste torjuu korroosion ja elektrolyyttisen aktiviteetin, moottorin käyttöikä voi kasvaa merkittävästi pitemmäksi.


Evans-neste verrattuna vettä sisältäviin jäähdytysnesteisiin:

Veden rajoitetut ominaisuudet

1930-luvulta lähtien moottorien jäähdytysnesteissä on käytetty vettä sekoitettuna etyleeni-glykoliin ja ruosteenestolisäaineisiin. Riippumatta seossuhteesta tällaisella jäähdytysnes-teellä on luontaisia fysikaalisia ja kemiallisia rajoituksia, jotka haittaavat moottorin toiminta-kykyä ja luotettavuutta. Evans-jäähdytysneste on merkittävä edistysaskel moottorin jääh-dytyksen ja toimintavarmuuden teknologiassa.

Veden fysikaaliset rajoitukset

Moottorin jäähdytysjärjestelmän kuumimmat pinnat ovat palotilan viereiset kohdat, erityi-sesti sylinterinkannessa ja sylintereissä. Evans-nesteen valmistaja on osoittanut, että näillä alueilla glykoli-vesiseos säännöllisesti ylittää termisen rajan, joka erottaa tehokkaan kuplakiehumisen (B kuvassa 1) tehottomasta kriittisestä lämmönsiirtymästä (Critical Heat Flux = CHF).

CHF merkitsee tilannetta, jossa siirrytään pois kuplakiehumisesta. Kun näin tapahtuu moottorin jäähdytysjärjestelmässä, kuumien pisteiden alueelle syntyy höyrykuplia (A kuvassa 1). Tätä kutsutaan myös sumekiehumiseksi. Koska höyry kykenee siirtämään vain 1/30 veden siirtämästä lämmöstä, metallin lämpötila tässä kohdassa kohoaa nopeasti. Tämä johtaa haitalliseen ylikuumentumisjaksoon.

Tämä ylikuumentuminen ja liiallinen lämpökuormitus aiheuttavat monenlaisia ongelmia kuten:

• Sylinterinkannen ja sylinterien muodonmuutokset
• Hehkusytytys (kilistys) kaasutinmoottoreissa
• Heikentynyt palamisen tehokkuus ja nakutus ruiskutusmoottoreissa.
• Pistesyöpymisen aiheuttama eroosio sylinterien ympärillä, sylinterinkannessa ja vesipumpussa
• Höyryn poistumisesta aiheutuva kavitointi vesipumpussa
• Ylikiehuminen käytön aikana ja jälkikiehuminen moottorin pysäytyksen jälkeen

Caterpillar kertoo: ”Ylikuumentuminen on yleisin syy työkoneen toimintahäiriöön ja syynä yli 50 %:iin katastrofaalisista moottorivaurioista”.

Veden kemialliset rajoitukset

Vaikka vesi on halpaa ja sitä on helposti saatavana, se on myös perussyy moottorin jäähdytysjärjestelmän korroosioon (katso kuvat 2 ja 3).

Kun vettä kuumennetaan, siitä vapautuu huomattava määrä siihen sitoutunutta happea, mutta kun se jäähtyy, se sitoo itseensä tuoretta happea. Tämä jaksotus saa aikaan loputtoman korroosiojakson, joka korostuu vanhoissa klassikkoautoissa, joissa ei ole paisuntasäiliötä jäähdytysjärjestelmässä.

Vesi toimii myös elektrolyyttinä, jos siihen on liuenneena kiinteitä aineita, esimerkiksi suolaa (kalsiumsulfaattia). Tämä saa aikaan galvaanista korroosiota, jossa jalommat metallit uhrautuvat vähemmän jaloihin metalleihin. Tämä ilmiö todetaan usein pistesyöpymisenä.

Korroosioneston ongelmat

Jäähdytysnesteiden korroosioinhibiittorien koostumusta on muutettu useita kertoja, mutta ei aina välttämättä parempaan suuntaan. Nitriitti-, silikaatti-, boraatti- ja nitraattiperustaisia tuotteita on ollut markkinoilla monia vuosia. Viimeisimpänä ovat tulleet OAT-inhibiittorit (Organic Acid Technology). Näitä OAT-tuotteita kutsutaan usein Long Life -tuotteiksi, joiden käyttöaika on viisi vuotta, kun perinteisten jäähdytysnesteiden käyttöikä on 1–2 vuotta.

Vaikka OAT-etyleeniglykoli-vesiseoksia käytetään useimmissa uusissa autonmoottoreissa, ne ovat osoittautuneet huonommin sopiviksi vanhempiin autoihin ja raskaan kaluston dieselmoottoreihin. Useiden vuosien kokemusten jälkeen OAT-perustaisten jäähdytys-nesteiden käytöstä monet suurdieselmoottorien valmistajat ja näiden ajoneuvojen käyttäjät ovat palanneet nitriitti- ja/tai hybridi-OAT-seoksiin. Yksi syy tähän paluuseen on ollut se, että OAT-seokset antavat vain vähän suojaa sylinteriputkien pistesyöpymistä vastaan.

Riittävän tehokkaan inhibiittoritason säilyttämiseksi on usein tarpeellista lisätä käytön aikana näitä inhibiittoreita. Seurauksena on, että lisäaineita annostetaan liian vähän tai liian paljon, josta on tuloksena kiihtynyt korroosio, sylinteriputkien pistesyöpyminen tai jäähdyttimen kennoston tukkeutuminen jähmettyneestä inhibiittorista.

Vedetön Evans-jäähdytysneste sisältää vain vähän happea ja se on suhteellisen huono johde verrattuna vesiperustaisiin jäähdytysnesteisiin. Siksi Evans-jäähdytysneste ei ole Long Life -neste vaan 4Life-neste!








Vastaukset tavallisimpiin kysymyksiin

Jos et löydä tästä vastausta kysymykseesi, voit lähettää sähköpostia osoitteeseemme kurki-suonio@kolumbus.fi, niin yritämme selvittää asian parhaalla mahdollisella tavalla.

Kysymys: Miksi ajoneuvossani kannattaa käyttää Evans-jäähdytysnestettä?

Vastaus: Vedettömän Evans-jäähdytysnesteen kiehumispiste on 180 °C, joka on paljon korkeampi kuin tavallisen 50/50-pakkasnesteseoksen, joka kiehuu noin 103 ° lämpötilassa (merenpinnan ilmanpaineessa). Evans-jäähdytysneste poistaa korroosion, elektrolyysin, sylinterien pistesyöpymisen, vesipumpun kavitoinnin, huonon polttonesteen aikaansaaman nakutuksen ja ylikuumentumisen uhan.

Kysymys: Mistä Evans-jäähdytysneste on valmistettu?

Vastaus: Vedettömät Evans-jäähdytysnesteet on valmistettu patentoiduista synteettisistä myrkyttömistä nesteistä, joihin on sekoitettu erityinen vedetön inhibiittoripakkaus.

Kysymys: Mikä Evans-jäähdytysnesteistä on sopiva ajoneuvooni ja työkoneeseeni?

Vastaus: Vintage Cool 180° on koostumukseltaan erityisen sopiva moottoreihin, joissa on suuri määrä kuparia, pronssia ja huokoista valurautaa kuten historiallisissa (Vintage) moottoreissa.
Classic Cool 180° on valmistettu koostumukseltaan mahdollisimman sopivaksi moottoreihin, joissa on valurautaa ja valuterästä ja vain vähän kuparia, mutta joissa on myös alumiinia.
Power Cool 180° on koostumukseltaan erityisen sopiva nykyaikaisiin suorituskykyisiin moottoreihin, joissa suuri osa on alumiinisia komponentteja.
Heavy Duty Coolant on valmistettu isoihin dieselmoottoreihin, joita käytetään kuorma-autoissa, linja-autoissa, työkoneissa ja paikallismoottoreissa. Tässä seoksessa on lisätty inhibiittorien määrää, jotta sen käyttöiäksi saadaan 15 vuotta tai jopa enemmän

Kysymys: Aiheuttaako vedetön Evans-jäähdytysneste muutoksia jäähdytysnesteen lämpötilaan?

Vastaus: Moottorin ja sen jäähdytysnesteen käyttölämpötila saattaa nousta hieman, tavallisesti 3–7 astetta. Itse moottorin sisällä lämpötila pysyy kuitenkin aikaisempaa tasaisempana eikä se aiheuta höyryn muodostumista, joten moottorin kriittiset alueet toimivat viileämpinä, kun käytetään Evans-jäähdytysnestettä.

Kysymys: Voinko lisätä vedettömään Evans-jäähdytysnesteeseen vettä?

Vastaus: Kyllä, mutta vain hätätapauksessa. Evans-jäähdytysneste on täysin sekoituskel-poinen veden kanssa, mutta jos vesipitoisuus on yli 5 %, niin Evans-jäähdytysnesteen ominaisuudet heikkenevät. Jos vettä on jouduttu lisäämään, suosittelemme, että jäähdy-tysjärjestelmä täytetään uudestaan Evans-jäähdytysnesteellä, jotta saadaan täysi hyöty sen kaikista ominaisuuksista.

Kysymys: Mitkä moottorin jäähdytysnesteet sisältävät vettä?

Vastaus: Kaikissa muissa myynnissä olevissa jäähdytysnesteissä on vettä (tavallisesti vettä ja pakkasnestettä sekoitussuhteessa 50/50). Evans-jäähdytysneste on ainoa, joka ei ole vesiperustainen.

Kysymys: Mikä on Evans-jäähdytysnesteen merkittävin toiminnallinen ominaisuus?

Vastaus: Moottorin käyttölämpötilan ja Evans-nesteen kiehumislämpötilan ero, joka on vähintään 80 °C.

Kysymys: Mikä on moottorin jäähdytysjärjestelmän tärkein tehtävä?

Vastaus: Pitää moottorin metalliosien lämpötila hallituissa rajoissa.

Kysymys: Mikä on erona sinisellä/vihreällä ja punaisella/pinkillä/oranssilla jäähdytysnesteellä?

Vastaus: Väri. Niillä on kuitenkin myös seuraavat yleisesti käytössä olevat ominaisuudet:
A. Sinisessä/vihreässä jäähdytysnesteessä ei ole OAT-inhibiittoreita, vaan niiden inhibiittoripakkaus sisältää silikaatteja ja fosfaatteja ja nämä nesteet pitää vaihtaa kahden vuoden välein.
B. Useimmat punaiset/pinkit ja oranssit jäähdytysnesteet sisältävät OAT-inhibiittoreita ja nämä nesteet pitää vaihtaa 3–5 vuoden välein.
C. Vuoden 1990 jälkeen useimmat valmistajat ovat siirtyneet käyttämään HOAT-teknologiaa. Nämä nesteet kestävät 3–5 vuotta. Näillä nesteillä ei ole erityistä väritunnusta.
(Edellä mainittuja kolmea nestetyyppiä ei saa sekoittaa keskenään.)

Kysymys: Merkitseekö Evans-jäähdytysnesteen väri jotain eroa tämän nesteen koostumuksessa?

Vastaus: Kyllä, kaikissa Evans-jäähdytysnesteissä on erityinen tiettyyn käyttötarkoitukseen kehitetty inhibiittoriominaisuus. Tämän tunnuksena nesteellä on ominaisväri.
A. Vihreä on Classic-koostumus.
B. Purppura on Vintage-koostumus.
C. Väritön on Power Cool -koostumus.

Kysymys: Miten OAT-lisäaineet pysyvät liuenneena Evans-jäähdytysnesteessä, vaikka siinä ei ole vettä?

Vastaus: Evans-jäähdytysnesteessä ei ole sellaisia lisäaineita, jotka vaatisivat vettä liukenemista varten tai lisäaineen toimintaa varten.

Kysymys: Kuinka kauan Evans-jäähdytysneste on käyttökelpoista moottorissa?

Vastaus: Evans-jäähdytysneste pysyy käyttökelpoisena moottorin koko käyttöiän ajan, kunhan siihen ei sekoitu vettä.

Kysymys: Miksi vesi on huonoa jäähdytysnesteessä?

Vastaus: A. Koska veden kiehumispiste on vain 100 °C.
B. Koska moottori toimintalämpötila on hyvin lähellä veden kiehumispistettä (sylinterinkannessa ja sylinteriryhmässä kiehumista tapahtuu), niin siitä aiheutuu painetta jäähdytysjärjestelmään.
C. Veden kiehumispiste on jäähdytysjärjestelmän vikatilan lämpötila.
D. Vesihöyryn lämmönjohtavuus on lähes olematon.
E. Vesi on agressiivista jäähdytysjärjestelmän metalleille ja toimii elektrolyyttinä jäähdytysjärjestelmän erilaisten metallien välillä.

Kysymys: Jäähdytysneste koostuu useimmiten seoksesta, jossa on 50 % glykolia ja 50 % vettä. Miksi kriittinen lämpötila on veden kiehumispiste eikä seoksen kiehumispiste?

Vastaus: Seoksen kriittinen lämpötila on aina liuoksen heikoimman aineen kiehumispiste. Vesi muuttuu höyryksi ja se on seoksen heikoin ominaisuus. Joissakin kohdissa sylinterinkannessa syntyy niin paljon lämpöä, että sen kohdalla oleva jäähdytysneste kiehuu. Kun tällainen paikallinen neste kiehuu, tuloksena on lähes 100-prosenttista vesihöyryä. Jos vesihöyryn ympärillä olevan jäähdytysnesteen lämpötila on korkeampi kuin veden kiehumispiste, vesihöyry ei voi tiivistyä. Tällaisessa tilanteessa vesihöyry toimii eristävänä esteenä kuuman metallin ja nestemäisen jäähdytysnesteen välillä, jolloin metallin lämpötila nousee paikallisesti hyvin korkeaksi.

Kysymys: Miksi 50 % glykolia ja 50 % vettä sisältävän jäähdytysnesteseoksen höyry on lähes 100-prosenttisesti vesihöyryä?

Vastaus: Kun seos kiehuu, siinä oleva vesi tislaantuu osittain, koska se on paljon herkemmin höyrystyvää kuin glykoli. Vesihöyryä vapautuu, kun sen sijaan glykoli pysyy liuoksessa.

Kysymys: Mitkä ovat mielenkiintoiset kiehumispisteet?

Vastaus: A. Vesi kiehuu merenpinnan tasolla (1 at normaali-ilmakehän paine) lämpötilassa 100 °C.
B. Vesi kiehuu merenpinnan tasolla 1 atm painekannen alaisena (2 at kaikkiaan) lämpötilassa 121 °C.
C. Glykoli-vesiseos kiehuu merenpinnan tasolla (1 at normaali-ilmakehän paine) lämpötilassa 106 °C.
D. Glykoli-vesiseos kiehuu merenpinnan tasolla 1 at painekannen alaisena (2 at kaikkiaan) lämpötilassa 128 °C.
E. Vedetön Evans-jäähdytysneste kiehuu merenpinnan tasolla (1 at normaali-ilmakehän paine) lämpötilassa 180 °C.

Kysymys: Mitä tapahtuu kiehumispisteelle korkeammalla merenpinnasta?

Vastaus: Kiehumispisteet alenevat, kun noustaan korkeammalle merenpinnasta.
A. Vesi kiehuu 1500 metrin korkeudella merenpinnasta (0,83 at normaali-ilmakehän paine) lämpötilassa 97 °C.
B. Glykoli-vesiseos kiehuu 1500 metrin korkeudella merenpinnasta (0,83 at normaali-ilmakehän paine) lämpötilassa 103 °C.
C. Vedetön Evans-jäähdytysneste kiehuu 1500 metrin korkeudella merenpinnasta (0,83 at normaali-ilmakehän paine) lämpötilassa 176 °C.

Kysymys: Tarvitsenko Evans-jäähdytysnestettä saman määrän kuin tavallista jäähdytysnestettä?

Vastaus: Kyllä. Evans-jäähdytysneste laajenee 100 °C lämpötilassa 1 % tarkkuudella saman verran kuin 50/50 %:inen glykoli-vesiseos, joten jäähdytysjärjestelmä tulee täyttää Evans-jäähdytysnesteellä samaan tasoon kuin tavanomaisella jäähdytysnesteellä.

Kysymys: Mitä tarkoitetaan vesipumpun kavitoinnilla ja miten se tapahtuu?

Vastaus: Jäähdytysjärjestelmän pumppu, vesipumppu, saa aikaan alipaineen pumpun imupuolelle. Pumpun kavitointi syntyy, kun lähellä kiehumispistettä olevaa jäähdytysnestettä virtaa alipaineiseen tilaa ja neste höyrystyy (muuttuu höyryksi) pumpussa. Vesipumpun kavitointi aiheuttaa välittömästi katastrofaalisen toimintahäiriön jäähdytysjärjestelmään. Jäähdytysnestettä voi poistua järjestelmästä, koska höyrystyneen jäähdytysnesteen paine voi ylittää painekorkin säätöpaineen.

Kysymys: Mitä on jälkikiehuminen?

Vastaus: Jälkikiehumista tapahtuu voimakkaasti kuormitetun moottorin pysäyttämisen jälkeen, kun jäähdytysnesteen lämpötila on lähellä kiehumispistettä ja sylinterinkannen lämpötila on korkea. Kun moottori pysäytetään, vesipumppu pysähtyy eikä se kierrätä jäähdytysnestettä jäähdyttimeen. Moottorin metalliosien jäännöslämpö kiehuttaa paikallaan olevan jäähdytysnesteen. Tällöin syntyy höyryä, jonka paine ylittää jäähdytysjärjestelmän painekorkin säätöpaineen, jolloin jäähdytysnestettä purkautuu ulos järjestelmästä.

Kysymys: Mikä on merkittävä jäähdytysjärjestelmän toiminnan rajoitus, kun käytetään vesipitoista jäähdytysnestettä?

Vastaus: Jäähdytysjärjestelmän pitää kyetä pitämään jäähdytysnesteen lämpötila veden kiehumispisteen alapuolella kaikissa käyttötilanteissa ja moottorin pysäyttämisen jälkeen. Tämä tehtävä on vaikea, koska moottorin kestävyyden ja taloudellisuuden takia jäähdytysnesteen lämpötilan pitää olla hyvin lähellä veden kiehumispistettä.

Kysymys: Mitä tarkoitetaan varakapasiteetilla, joka saadaan, kun vaihdetaan Evans-jäähdytysnesteeseen?

Vastaus: Moottorin käyttölämpötilan ja Evans-jäähdytysnesteen kiehumispisteen valtava ero vapauttaa varakapasiteetin, joka on jo olemassa jäähdytysjärjestelmässä, joka on suunniteltu vesiperustaisille jäähdytysnesteille. Kaikissa jäähdytysjärjestelmissä, jotka on suunniteltu pitämään jäähdytysnesteen lämpötila veden kiehumispisteen alapuolella kaikissa toimintatilanteissa ja myös moottorin pysäytyksen jälkeen, ottamalla huomioon järjestelmän paineen, vapautuu varakapasiteettia, kun siirrytään käyttämään vedetöntä Evans-jäähdytysnestettä. Vaikka lämpötila nousisi, ei ole vauriovaaraa, kuten alhaisemmassa lämpötilassa kiehuvalla vesipitoisella jäähdytysnesteellä. Jos lämpötila moottoritilassa on 38 °C, niin jäähdytin, jonka lämpötila on 121 °C , johtaa lämpöä pois 25 % enemmän kuin jäähdytin, jonka lämpötila on 104 °C.

Kysymys: Miten Evans-jäähdytysneste estää jälkikiehumisen?

Vastaus: Kun moottori pysäytetään, Evans-jäähdytysnesteen valtava ero toimintalämpötilan ja nesteen kiehumispisteen välillä kykenee ottamaan vastaan lämpöä sylinterinkannen kuumista metalliosista ilman kiehumisen vaaraa. Tämä estää paineen nousun ja jäähdytysnesteen purkautumisen ulos järjestelmästä. Sylinterinkannen ylikuormitus estetään, koska metalliosien lämpötila pysyy hallinnassa.

Kysymys: Miten Evans-jäähdytysneste estää moottorin kuumien pisteiden syntymisen?

Vastaus: Evans-jäähdytysnesteen valtava ero toimintalämpötilan ja nesteen kiehumispisteen välillä saa aikaan olosuhteet, joissa paikallisesti syntyvä höyrystynyt jäähdytysneste tiivistyy välittömästi viereiseen nestemäiseen jäähdytysnesteeseen. Täten höyrystyminen ei pysty kehittämään eristävää sulkua, vaan kuumat metallipinnat pysyvät jatkuvasti kosketuksessa nestemäisenä pysyvään jäähdytysnesteeseen. Metalliosien lämpötila pysyy hallituissa rajoissa koko ajan.

Kysymys: Miten Evans-jäähdytysneste estää vesipumpun kavitoinnin?

Vastaus: Vesipumpun alipainepuolen alipaine ei ole koskaan riittävä äkilliseen höyrystymiseen. Pumppuun ei milloinkaan pääse höyryä, joten pumppu kykenee pumppaamaan jäähdytysnestettä suurissakin lämpötilanvaihteluissa.

Kysymys: Miten Evans-jäähdytysneste estää kavitoinnista aiheutuvan sylinteriputkien syöpymisen?

Vastaus: Kavitoinnista aiheutuva sylinteriputkien eroosio on vesiperustaista jäähdytysnestettä käyttävien järjestelmien ongelma. Jäähdytysnesteen ympäröimän sylinteriputken värähtely saa aikaan paineen vaihteluja. Alipaineen syntyessä tapahtuu välittömästi höyrystymistä. Vieressä ilmenevän ylipaineen alueella höyry törmää sylinteriputkeen. Tämä jatkuvasti toistuva vaihtelu saa aikaan kavitointieroosion. Koska Evans-jäähdytysnesteessä ei ole vettä, ns. leimahdushöyrystymistä ei voi tapahtua, joten sylinteriputken eroosion vaaraa ei ole.

Kysymys: Pitääkö Evans-jäähdytysnesteeseen lisätä pakkasnestettä?

Vastaus: Ei tarvitse, Evans-jäähdytysneste antaa pakkassuojan -40 °C asti.

Kysymys: Kuinka paljon vettä saa olla Evans-jäähdytysnesteellä täytetyssä järjestelmässä?

Vastaus: Vesipitoisuus ei saisi olla yli 3 %.

Kysymys: Miten jäähdytysjärjestelmän vesipitoisuus tarkastetaan?

Vastaus: Vesipitoisuus voidaan määritellä helposti refraktometrin avulla (valon taittumisen perusteella) tämän taulukon mukaan:

Lukema Evans-jäähdytysnesteen vesipitoisuus
1.43181 0 til-%
1.43085 1 til-%
1.42986 2 til-%
1.42935 3 til-%
1.42882 4 til-%
1.42749 5 til-%

Kysymys: Mitä tapahtuu, jos jäähdytysjärjestelmään jää enemmän kuin suosituksen mukainen 3 tilavuusprosenttia vettä?

Vastaus: Vaikka Evans-jäähdytysnesteen vesipitoisuus olisi yli 3 til-%, tämän jäähdytysnesteen ominaisuudet ovat paremmat kuin millään vesiperustaisella jäähdytysnesteellä. Kuitenkaan parasta mahdollista suorituskykyä ääriolosuhteissa ei voida saavuttaa. Jos suosituksia noudatetaan, vesipitoisuus tuskin ylittää 3 til-%.

Kysymys: Onko Evans-jäähdytysneste myrkyllistä?

Vastaus: Ei ole. Evans-jäähdytysneste sisältää patentoitua DeTox™ lisäainetta, ja siksi se on luokiteltu myrkyttömäksi EPA-hyväksytyn laboratorion toimesta. Kuitenkin, kuten muidenkin kemikaalien kohdalla, ainetta ei pidä nauttia. Se täytyy pitää poissa lasten ulottuvilta. Vältä sen pääsyä kosketukseen silmiin ja ihoon. Jos kosketusta tapahtuu, huuhtele silmät ja kädet runsaalla vedellä.

Kysymys: Mitä pitää tehdä vanhalle jäähdytysnesteelle?

Vastaus: Perinteiset glykoli-vesi-jäähdytysnesteet ovat myrkyllisiä, joten ne pitää hävittää tällaisia aineita koskevien säädösten mukaisesti. Missään tapauksessa niitä ei saa kaataa viemäriin eikä luontoon.

Tuotteet

Classic Cool 180 °
Vedetön jäähdytysneste, jonka koostumus on kehitetty erityisesti klassikkoautoja varten, Classic Cool 180 ° suojaa moottorin jäähdytysjärjestelmää välillä -40 °C…+180 °C. Tämän tuotteen ainutlaatuiset ominaisuudet estävät monien vesiperustaisten jäähdytysnesteiden aiheuttamien ongelmien syntymisen, kuten ylikuumentumisen ja korroosion.

Ei vettä - Ei ylikuumentumista
Classic Cool 180 ° -jäähdytysnesteen kiehumispiste on 180 °C eikä se kiehu yli.

Ei vettä - Ei korroosiota
Vedessä on happea ja happi mahdollistaa korroosion syntymisen
Classic Cool 180 ° eliminoi korroosion.

Ei vettä - Ei painetta
Classic Cool 180 ° -nesteen ansiosta jäähdytysjärjestelmä voi toimia paljon pienemmällä paineella, joka parantaa moottorin komponenttien kestävyyttä.

Ei vettä - Ei sylinteriputkien pistesyöpymistä
Classic Cool 180 ° vähentää merkittävästi pistesyöpymisen mahdollisuutta verrattuna vesiperustaisiin jäähdytysnesteisiin.

Ei vettä - Enemmän tehoa
Classic Cool 180 ° eliminoi ylikuumentumisesta aiheutuvan ennenaikaisen nakutuksen.

Tiede

Perinteiset vesiperustaiset jäähdytysnesteet säännöllisesti ylittävät termisen rajan, joka erottaa tehokkaan kuplakiehumisen (A) tehottomasta kriittisestä lämmönsiirtymästä (Critical Heat Flux = CHF). CHF merkitsee tilannetta, jossa siirrytään pois kuplakiehumisesta. Kun näin tapahtuu moottorin jäähdytysjärjestelmässä, kuumien pisteiden alueelle syntyy höyrykuplia (B). Koska höyry kykenee siirtämään vain 1/30 veden siirtämästä lämmöstä, kohteen metallin lämpötila kohoaa nopeasti. Tämä johtaa ennenaikaiseen nakutukseen.

4 Life = Elinikäinen

Evans-jäähdytysnestettä ei tarvitse vaihtaa uuteen. Evans suojaa moottoria koko sen käyttöiän ajan.

Pakkasneste

Evans-jäähdytysneste ei jäädy edes -40 °C pakkasessa. Muuta pakkasnestettä ei tarvita.

Myrkytön

Evans-jäähdytysneste sisältää patentoitua DeTox ™ lisäainetta ja siksi se on luokiteltu myrkyttömäksi EPA-hyväksytyn laboratorion toimesta. Kuitenkin, kuten muidenkin kemikalien kohdalla, ainetta ei pidä nauttia. Se täytyy pitää poissa lasten ulottuvilta. Vältä sen pääsyä kosketukseen silmiin ja ihoon. Jos kosketusta tapahtuu, huuhtele silmät ja kädet runsaalla vedellä.

Prep Fluid

Imee itseensä veden

Ennen kuin jäähdytysjärjestelmä täytetään Evans-jäähdytysnesteellä, järjestelmä pitää saada mahdollisimman vedettömäksi. Evans Prep Fluid imee hydroskooppisesti järjestelmästä sinne tyhjennyksen jälkeen jääneen veden.

Järjestelmän huuhtelu

Evans Prep Fluid kerää mukanaan aktiivisesti myös kaiken irtonaisen lian ja kalkkikiven jäähdytysjärjestelmästä, etteivät ne pääse häiritsemään jäähdytysjärjestelmän toimintaa.

Vedetön jäähdytysneste
Vedetön jäähdytysneste
 Vedetön jäähdytysneste

Tuotekoodi: 101946

 
 Ostoskori

Suomen Kaasutinexpertti Oy, PL 1048, 04401 JÄRVENPÄÄ, Finland
puh. 050 523 89 51, fax (09) 27 11 517, sähköpostiosoite kurki-suonio@kolumbus.fi
Viimeksi päivitetty 2017-08-21 10:47:06